29.7.-31.8.2025 pohjakerroksen Obscurassa Peter Strebelin valokuvia maanjäristyksessä autioituneesta italialaiskylästä. “Aina kun käyn Alianellossa, koen astuvani keskelle historiaa, menneeseen aikaan. Ja kuvatessani siellä yhdistän mielelläni nykytekniikkaa ja vanhoja kuvaustapoja. Kun kävelen Alianellon kujia ja tutkin sen taloja ja yksityiskohtia, mietin ketkä ovat asuneet siellä, miten he ovat eläneet, syntyneet ja kuolleet?”
1.7.-27.7.2025 Galleriassa Heli Huotalan maalauksia elämän näyttämöltä. “Elämän näyttämö on kuvainnollinen ilmaisu elämästä ja maailmasta paikkana, jossa luonto on ihmisen toiminnan näyttämö. Elämä on kuin esitys – lyhyt, näkyvä ja merkityksellinen tarina, jota ei ole ennalta käsikirjoitettu. Luonto ei esiinny yleisölle – se elää, kasvaa, kuihtuu ja kuolee omassa rytmissään. Me ihmiset olemme vain vierailijoita, joskus katsojia, joskus näyttelijöitä tässä elämän herkässä, hauraassa, hetkellisessä ja toisaalta sitkeässä näyttämössä.
1.7.-27.7.2025 aulan ja kahvilan puolella Elina Laurisen maalauksia joutilaisuudesta, ajasta, pyhästä ja pyhitetystä, luonnon ja (länsimaisen) ihmisen kokeman ruumiillisen ajan mittakaavan eroista. “Joutilaisuus on tila, jossa ihminen keskittyy vain olemiseen ilman tavoitteita tai velvoitteita. Se on paitsi rennosti ottamista myös irrottautumista tuottavuuden ja työnteon normeista. Joutilaisuus ei kuitenkaan ole synonyymi vapaa-ajalle, joka sisältää ajatuksen velvoitteesta, jonka pariin vapaa-ajan päättymisen jälkeen palataan.
1.7.-27.7.2025 Studiossa Eeva-Kaisa Ailuksen kirjankansille maalattuja leluaiheisia guassimaalauksia sekä öljyvärimaalauksia. Näyttely kertoo lapsuuden leikkimielisyydestä ja vie peltilelujen maailmaan. “Maalatessani leluja herättelen hyviä muistoja omasta lapsuudestani 60-luvun Helsingissä. Maalaukset ovat kirjankansille maalattuja guassimaalauksia, sekä öljyvärimaalauksia kankaalle.
1.7.-27.7.2025 pienessä Camerassa Keanne van de Kreeke. Näyttelyssään hän tutkii kasvien kautta syvempiä olemisen tiloja, tunnetiloja ja yhteyttään luonnon voimaan. “Kasvien monimuotoisuus ja elinvoima inspiroivat minua löytämään intuitiivisemman ja luonnollisemman tavan työskennellä taiteilijana. Tämä prosessi ei ole vain luomisen matka, vaan myös henkilökohtainen voimaantumisen lähde. Toivon, että taiteeni välittää tämän energian ja voiman myös katsojille.”
1.7.-27.7.2025 pohjakerroksen Obscurassa esillä oleva Katri Oikarisen näyttely käsittelee vapautta ja vapautumista – sitä, miten materia, aika ja identiteetti voivat muuttua, ja silti kantaa muistoa entisestä. “Mitä jos antaisit teosten katsoa sinua – kuin olisit tässä tilassa tärkein ja oleellisin? Jos et olisikaan passiivinen sivustakatsoja vaan aktiivinen toimija, jonka vaikutuksesta teokset mukautuvat tilaan, muuttuvat läsnäolostasi?”
1.6.-27.7.2025 Teijon Masuunin taideputiikin puolella kokeillaan tänä vuonna uudentyyppistä taideseinä -myyntinäyttelytoimintaa. Kaikki taideseinän näyttelytyöt ovat ostettavissa heti mukaan – muista näyttelyistämme poiketen. Ensimmäisenä taideseinällä nähdään Marjut Tuomisen posliinimaalauksia kesä-heinäkuun ajan.
1.6.-29.6.2025 Galleriassa Mia Surakan ja Erkko Badermannin luontokuvanäyttely, joka on kahden lintukuvaukseen erikoistuneen ammattiluontokuvaajan tuottama kokonaisuus lintujen kauneudesta ja käyttäytymisestä. Näyttelyssä kullakin valokuvalla on oma tarinansa, olipa kyse sitten kevään huumassa kukkoilevasta metsosta tai poikasestaan huolehtivasta kuikkaemosta.
1.6.-29.6. aulan ja kahvilan puolella äidin Suvi Komsa ja tyttären Tuuli Meriläisen taidenäyttely. Duon ensimmäisessä yhteisessä taidenäyttelyssä on maalauksia sekä Tuuli Meriläisen piirustuksia. Taiteilijoiden teosten yhdistävä tekijä on luonto sekä eläimet. Tyylillisesti teokset poikkeavat voimakkaasti toisistaan värien ja ilmaisun osalta. Tämä kontrasti äidin ja tyttären teosten välillä on huomattava ja toimii hyvin yhteisnäyttelyssä.
1.6.-29.6.2025 Studiossa Niina Vincelot. Abstraktin taiteen alkemia. Aika, Tila, Kateus, Sielu, Kaaos, Rakkaus, Jumala, Karisma, Viha, Kauneus, Toivo. Monet ihmiset väittävät, etteivät ymmärrä nonfiguratiivista taidetta, mutta voisiko joku todella ymmärtää abstraktia?Minua on aina hämmästyttänyt, kuinka ihmismieli toimii, pakottaen abstrakteja sanoja ja kuvia konkreettisiksi käsitteiksi. Meillä on tapa luoda ymmärrettävä merkitys myös niille asioille ja esineille, joilla sitä ei oikeasti ole.
