2.3. – 26.5.2024
Pekka Innanen
Obscura
Inspired by music – kuvia Edu Kettusen ja Mikko Innasen musiikkiin.
“Musiikki synnyttää tunteita. Erilainen musiikki koetaan eri kehon osissa (Turun Sanomat, 17.2.2024/Vesa Pulkkinen PNAS 2024). Minua alkoi muutamia vuosia sitten kiinnostaa, miten kuuntelen musiikkia. Miksi jokin musiikki tuntuu koko kehossa, miksi toinen taas ei synnytä mitään? Valokuvauksen piirissä on käsitelty termiä kontemplatiivinen valokuvaus. Sillä tarkoitetaan avoimeen aistimiseen perustuvaa kuvien vastaanottamista. Kuvia ei oteta, vaan ne saadaan. Kuvat syntyvät kehollisen kokemisen, jonkinlaisen meditaation kautta.
Vuonna 1998 Pori Jazzissa esiintyi amerikkalainen säveltäjä Maria Schneider Big Bandinsä kanssa. Jostain syystä hänen musiikkinsa avasi minulle uuden maailman – jazzin. Huomasin kuuntelevani musiikkia ilman tarvetta ymmärtää, analysoida, tutkia. Syvennyin vain kokemaan ja kuuntelemaan. Musiikki valtasi mielen ja kehon. Jollain tavalla aloin nähdä musiikin visuaalisesti. Soitinten soolot ja yhteissoitto näkyi harmonisena, loogisena vaikkakin koko ajan yllätyksellisenä. Kokemus oli niin vaikuttava, että sen jälkeen olen pyrkinyt aina kuuntelemaan musiikkia avoimin mielin.
Tähän näyttelyyn sain mahdollisuuden käyttää kahden arvostamani muusikon musiikkia kuvien tuottamiseen. Muusikot ovat tyyliltään ehkä erilaisia – Edu Kettusen musiikissa on sanat, Mikko Innasen musiikissa vain instrumentit. Kuvieni synnyttäminen on kuitenkin tapahtunut samanlaisen kuuntelun kautta. Sanat ovat minulle yksi instrumentti muiden joukossa. Minulle ne kertovat jostain syvemmästä, ideasta, tunteesta, kokemuksesta sanojen takana. Lauluntekijä käyttää omia mielikuviaan ja sanojaan sanomansa esittämiseen. Minä kuuntelijana antaessani musiikin vaikuttaa tuotan omien kokemusteni ja elämän tapahtumien pohjalta omia mielikuviani. Minun tulkintani laulun sanomasta on varmaan aivan toinen kuin lauluntekijän tarkoittama sanoma. Minun kuvani ovat syntyneet kehollisen kuuntelun kautta ilman musiikin analysointia. Edes se, pidänkö jostain teoksesta tai ei, ei ole ollut oleellista.
Kuvani ovat vahvasti minun tulkintojani valitsemistani teoksista. Edu Kettuselta valitsin neljä laulua: Autioilla rannoilla, Kaivo aavikolla, Madonreikä ja Jive Miguel on kuollut. Mikko Innaselta valitsin kolme teosta ja yhden kokonaisen albumin. Kappaleet ovat They are watching us, Looking for love (Mikko Innanen 10+-albumilta), Autonomus XXVII A (Autonomus-albumilta). Can you hear it? -albumi on pohjana neljälle kuvalleni kokonaisuutena. Nämä musiikit löydät kuvieni yhteydessä olevien QR-koodien ja nettiosoitteiden kautta tai jos katsojalla on jonkin suoratoistopalvelu käytössä, niin kappaleet löytyvät sieltä. Voit kuunnella halutessasi kappaleet kuvia katsoessasi. Huomioi kuitenkin musiikin volyymissa muut näyttelykävijät.
Kuvat olen kuvannut digikameralla. Tekniikoissa olen käyttänyt kuvankäsittelyä (Photoshop) sekä ICM-tekniikoita (Intentional Camera Movement) ja pitkiä suljinaikoja. Kuvat olen tulostanut Fine art paperille ja osan teettänyt alumiinikomposiitille.
Kiitokset yhteistyöstä muusikot Edu Kettunen ja Mikko Innanen musiikistanne. Kiitos arvokkaasta palautteesta näyttelyn kuvista Kikka Niittynen, Antti Laitinen ja Danny Bittencourt sekä puolisoni Riitta. On ollut rohkaisevaa voida näyttää kuvia osaaville ihmisille ja saada tukea hetkillä, jolloin on ollut väsynyt ja melkein luopunut koko hankkeesta. Kiitokset myös Salon kaupungin kulttuurilautakunnalle taloudellisesta tuesta näyttelyn järjestelyille.”
Pekka Innanen on aloittanut valokuvaamisen jo lapsuudessa laatikkokameralla ja sitten järjestelmäkameralla. Tuohon aikaan kuvattiin filmille ja dialle. Filmit hän kehitti ja vedosti itse kotona. Kuvien aiheina olivat linnut, kasvit, hyönteiset ja maisemat. Hänen esikuvinaan olivat taitavat suomalaiset luontokuvaajat: Hannu Hautala, Jorma Luhta, Seppo Keränen, Teuvo Suominen mm. Hänen kuvansa olivat dokumentaarisia sivustakatsojan havaintoja luonnon tapahtumista. Myöhemmin ja hänen siirryttyään osittain digiaikaan aihepiiri laajeni henkilökuvaukseen ja myös abstraktiin ilmaisuun. Henkilökuvauksessa häntä kiinnostaa tarinallisuus, tunteet, persoonallisuus ja valokuvan terapeuttinen ulottuvuus.
Pekka Innanen on kouluttautunut Muurlan opistolla Basic ja Master Class-kursseilla, lukuisilla lyhytkursseilla niin Muurlan opistolla kuin Salon kansalaisopistossa, suorittanut Terapeuttisen valokuvauksen menetelmäohjaaja-tutkinnon (Turun yliopisto/Muurlan opisto) ja Media-alan ammattitutkinnon (henkilökuva ja taidekuva) Voionmaan opistolla. Hänen mentorinaan on toiminut muutaman vuoden brasilialainen valokuvaaja Danny Bittencourt. Lisäksi hän on hakenut oppia Nadi Hammoudan ja Elina Brotheruksen työpajoista.