2.7.-28.7.2024 Galleriassa Sauli Suuomelan maalauksia ja lasiveistoksia. Näyttelyn teemana on heijastukset, jonka eri tasoja nähdään eri tekniikoin työstetyissä teoksissa. Näyttelyn teokset heijastavat eri tavoin niin erilaisia mielen maisemia kuin fyysistä ympäristöäkin. “Maalausten estetiikka ja kehitetty tekniikka on saanut inspiraationsa lasin syvyydestä ja vivahteista; sen hehkuvien värien, heijastusten ja läpinäkyvyyden ominaisuuksista valon osuessa teokseen.”
3.7.-28.7.2024 Studiossa Eliya Zweygbergin metalliverkkoveistoksia. “Eläinten anatomia kiehtoi Eliyaa jo lapsena, ja piirtämisen lisäksi hän muotoili eläimiä savesta. Ensimmäisen veistoksensa Eliya rakensi äidiltään saamasta vanhasta metalliverkosta 12-vuotiaana. Hän vietti lapsuutensa keskellä kaupunkia, ja teoksissa esiintyvät eläimet olivat taiteilijalle tärkeitä mielikuvitusystäviä. Taiteilija saa yhä innoituksensa luonnosta ja eläinten sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksessa. Hän haluaa teoksillaan kiinnittää huomiota myös uhanalaisiin eläimiin ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.!
2.7.-26.7.2024 aulan ja kahvilan tiloissa Kristiina Marian ekspressiivisiä ja värikylläitä maalauksia, joiden inspiraation lähteenä toimivat aistihavainnot, sisäinen- ja ulkoinen maailma, mielikuvitus, minuus ja emootiot. “Taiteilijan kokema, tuntema ja havaitsema materiaali ja maailma muodostuu maalaukseksi ja katsoja tulkitsee sen omista lähtökohdistaan ja kokemusmaailmastaan käsin. Tämä synnyttää ainutlaatuisen ja monikerroksisen tulkinnan jokaisen maalauksen aiheelle ja luo merkityksellisen hetken taiteilijan ja katsojan välille.”
2.7.-28.7.2024 Camerassa Ritva Tuomen valokuvateoksia, joissa ihminen ja luonto kohtaavat toisensa ja ovat käsi kädessä osa maailmankaikkeutta, yhteydessä menneeseen ja tulevaan. “Valokuvasarja kertoo yhteyden rikkoutumisesta ja tuhoutumisesta meidän ja luonnon välillä. Hehkuvat kukat ja kuvissa näkyvät selvät uhan merkit välittävät sanomaa ympäristömme heikkenevästä tilasta. Nämä kukat ovat tervehdys meille.”
2.7.-28.7.2024 Obscurassa Kristine Nordlingin veistoksia. ”Veistossarjani ovat muuntuvia ja etsivät aina muotoaan ajattelun ja työn inspiroimana. Työskentelyni saa innoitetta tutkimisesta, jossa ihminen on tulkintani keskiössä. Ihminen, jota kuvaan, lomittuu nykyisyyteen ja taidehistorialliseen kuvastoon ja niiden yhtymäkohtiin.”
1.6.-30.6.2024 Galleriassa kuvataiteilija, taidemaalari ja -graafikko Lars Holmström. ”Näyttelyni nimi focus on viittaus masuunin energiaan. Konstruktiiviset teokseni perustuvat värien ja muotojen vuorovaikutussuhteisiin. Näyttelyni koostuu uusista digitaaligrafioista, maalauksista ja konstruktioista. Näyttelyssä on myös muutama Mathildedalin rautaruukkiin liittyvä teos, historiallinen muisto.”
1.6.-30.6. Studiossa valokuvataiteilija Maija Klemetin pigmenttivedoksista koostuva näyttelykokonaisuus, joka sisältää neljä osaa. Töiden yhteinen tekijä on muistot, jotka antavat merkityksensä myös tähän päivään.
1.6.-30.6.2024 aulan ja kahvilan puolella Säde Nummisen akryylimaalauksia. “Tiivistynyt huokaus” -näyttely tarjoaa katsojille mahdollisuuden ihastella runsaan kukkaloiston kauneutta ja herkkyyttä abstraktin taidemaailman kautta. Näyttelyn teemana on runsaan kukkaloiston ihailu, joka kutsuu katsojat astumaan taiteilija Säde Nummisen maailmaan.
1.6.-30.6.2024 Camerassa Sari Raikaslehdon Kuvapäiväkirja. Näyttelykokonaisuus koostuu valokuvista, joissa Raikaslehto käsittelee pintapuolisen katsomisen ja keskittyneen näkemisen informatiivisia eroja. Lisäksi hän pohtii, onko havainnoiva katse sisäsyntyinen ominaisuus vai harjoittelun kautta kehitettävissä oleva taito. Näyttelyä innoittaa japanilaiseen wabisabi -ajatteluun pohjautuva elämänkatsomus, jossa korostuu arkisten asioiden kauneuden näkeminen yllättävissäkin paikoissa jokapäiväisessä elämässämme.
2.6.-30.6.2024 pohjakerroksen Obscurassa Ollipekka Kangas: multimediaa, digitaalisia maisemia ja slowshutter-valokuvia. “Horisontin takaa nousee esiin läpikuultava, digitaalisesti muokattu merimaisema, jonka pehmeät harmaat ja siniset sävyt viittaavat rauhallisuuteen ja melankoliaan. Siinä kaikuu aamun hiljaisuutta ja kadonneiden muistojen painoa. Horisontti on jotain, jonka luulemme tuntemamme, mutta sitä ei oikeastaan voi tietää. Kukaan ei omista horisonttia. Matkaa kanssani katomispisteeseen.”
